KYLLÄ KESTÄVÄLLE HUOMISELLE


YMPÄRISTÖNSUOJELU

Oulun Ekovoimala oli älyvapaa investointi koska sen polttotekniikka valittiin vastoin ympäristöviranomaisen suositusta. Nyt kaikki jätteet poltetaan samassa kattilassa. Saadaan aikaiseksi supermyrkkyjä kuten dioksiinia joka lähteistä 2/3 on jätteenpolttolaitoksia. Jos polttoaineeksi olisi valittu lajiteltu muovi, voimala olisi ollut miltei saasteeton. Kun muovin keräys lopetettiin, jätemäärä moninkertaistui. Lisäksi ollaan riippuvaisempia tuontiöljystä koska muovin kierrätys väheni selvästi. Minä en anna moisten päätösten mennä valtuustossa ja lautakunnissa läpi. 

Suurin osa ympäristönsuojelusta tehdään kunnissa. Ruskoon rakennettava Suurkeittiö Lööki tuottaa jatkossa 14 000 annosta päivässä. Löökin henkilöstön tekemät ostopäätökset ovat siis merkittäviä osa Oulun kaupungin ympäristövaikutuksia. Ehdotan että Oulun kaupunki ja PPSHP sekä koulutusorganisaatiot perustavat Ekologisen ruokailun työryhmän joka laatii toimintaohjeet keittiötoiminnan kestävistä valinnoista. Ostamalla paikallisilta tuottajilta suoraan ja työllistämällä palkkatuella ruoan esikäsittelyn saadaan myös kustannussäästöjä kun raaka-aineet halpenevat koska rahaa ei mene enää yhtä paljon tukkuportaalle. Näin luomuviljelijällekin jää jotain käteen työnteosta. 

LUONNONSUOJELU

Me olemme toimettomia ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä ja luonnossa olevien hiilinielujen suojelemisessa. Naturasoiden alle suunnitellaan kaivoshankkeita ja kalakantojen pelastaminen näyttää olevan kalankasvatuksen tehostamista. Suomen kalaoista 12 on luokiteltu uhanalaisiksi. Varakkailla Oululaisilla on lähikunnissa kesämökkinsä mutta alueen luonnonsuojelu jää paikallisille vaikka riistakannat ovat romahtaneet ja luonnon monimuotoisuus laskee tappotahtia, lajien sukupuuttonopeus on tällä hetkellä 100-1000 kertaa suurempi kuin lajien luontainen sukupuuttonopeus ja vauhti kiihtyy. Nyt tarvitaan nopeita  ja alkuvaiheessa kalliita päätöksiä jotka maksavat itsensä takaisin sukupolven elinaikana.

KESTÄVÄ TALOUS

Se talous, jonka me päivittäin näemme kun ostamme, myymme tai vuokraamme (reaalitalous), on vain on 10% päivittäisestä rahansiirroista. Tälle rahalle on olemassa fyysinen vastine. Loput 90 % rahansiirroista on finanssi- eli rahataloutta eli pelkkää kuplaa jolle ei ole olemassa mitään oikeaksi rahaksi tai tavaraksi muutettavaa vastinetta. Se raha on kuin keisarin vaatteet, monopolirahaa. Elämme siis kulpan päällä. Se mahdollistaa sen että otamme lapsenlapsiltamme valtavasti lainaa joka hetki. Kaikkien valtionvelkojen määrä on mitätön siihen verrattuna kuinka paljon tuhoamme luonnon resursseja liikaa suhteessa siihen mitä planettamme meille tarjoaa. Jo nyt maksamme mm. ilmastonmuutoksen aiheuttavan pakolaisvirran laskua.  

Suomen talouden kestävyysvajeessa on puolet bluffia. Pyhitämme julkisen talouden kestävyysvajeen ja keskitymme julkistalouden menojen leikkaamiseen, eikä eliitti puhu julkishallinnon tulojen kasvattamisesta, kuten verosuunnittelun ja veroparatiisien kitkemisestä kansainvälisin sopimuksin. Sen sijaan ministeri istuu veroparatiisiyhtiön hallituksessa. Suomen taloudellinen tilanne on EU:n ja globaalin taloustilanteen huomioon ottaen hyvä, valtiollisesta propagandasta huolimatta. 

Hollanti on julistanut taloutensa huippusektoreiksi: 1. maatalous ja ruoka, 2. kukat ja kasvinjalostus, 3. High tech materiaalit ja systeemit, 4. energia, 5. logistiikka, 6. luovat alat, 7. life sciences, 8. kemikaalit, 9. vesi.

Yritä löytää netitä mitkä ovat Suomen talouden huippualat. Kovin on vaikeaa. On vain Sipilän hokema jostakin vientiteollisuudesta. Eihän se ole edes mikään teollisuudenala. Eikä vienti ole kaiken mitta. 

Suomalainen ekologia ja ympäristötiede on kansainvälisillä mittareilla verrattuna suomalaisen tieteen huippuala. Miksi ympäristöosaaminen ei ole Suomen ensimmäinen huippuala? 

Varmaa on se että kun pitää oman yrityksensä suomalaisena ja saa asiakkaat arvostamaan sitä että verot maksetaan kotimaahan, tekee kestävää taloutta.

SOSIAALINEN KESTÄVYYS

Sosiaalinen kestävyys on politiikka. Nyt on tultu pisteeseen jossa miljoonien ihmisten pakolaisvirrat saavat meidät vihdoin ymmärtämään että vuosisatoja jatkunut kolonialismi on tullut tiensä päähän. Pakolaisvirrat ovat maapallon tapa tasata globaalia eriarvoisuutta, se on varallisuuden uusjako jossa meidän taloudellinen elintasomme laskee mutta henkinen elintasomme nousee. Se on hinta joka nyt maksetaan siitä että edelliset sukupolvet vaurastuivat maailman köyhimpien kustannuksella ja hyötyivät siitä että jättivät kehitysavun käytännössä antamatta

Minä teen työtä sen eteen että heikommista pidetään jatkossa huolta niin että heistä kasvaa voimavaramme. Vanhusten määrän lisääntyminen ei ole ongelma. Vanhus ei ole ongelma vaan rikkaus

Sitran Kestävä talous -foorumi kokosi 29 hengen monialaisen joukon pohtimaan, mitä on kestävä talous ja kuinka sitä pitäisi kouluttaa päättäjille. Samalla foorumi hahmotti, mitä aiheesta pitäisi suomalaisille päättäjille kouluttaa Sitran kestävän talouspolitiikan johtamiskursseilla. Sosiaalinen kestävyys lähtee uuden talouden mallista: 

”Kestävä talous edellyttää hyvinvointivaltion tehtävien ja palveluiden tuottajien uudelleenmäärittelyä, sillä hyvinvoinnin maksajia on entistä vähemmän. Kestävä talous mahdollistaa merkityksellisen ja elämäntilanteiden mukaan joustavan työn kaikille, jotka töitä pystyvät tekemään. Kestävässä taloudessa ympäristö ja luonnonvarat otetaan osaksi poliittista päätöksentekoa. Uudessa kestävässä talouspolitiikassa ympäristöä tuhoavasta toiminnasta tehdään niin kallista, ettei se enää kannata. Monimutkaiseksi ja vaikeasti hallittavaksi karannut finanssitalous pitää taas saada palvelemaan reaalitaloutta.” 

”Kansallisvaltio, demokratia, sitä seuraava moderni teknotalouskratia ja globalisaatio sekä sen Pyhä Henki… Kun nyt avaat silmäsi, näet ympärilläsi "taloudellisen kehityksen" maailman.  Siinä reaalitaloutta ja rahataloutta ei ole osattu erottaa toisistaan. Siinä ihmiset pyrkivät turvaamaan tulevaisuutensa tunkemalla seteleitä paksuun lompakkoonsa. Tässä maailmassa intellektuellilla ei ole mieltä, merkitystä, eikä vaikutusmahdollisuuksia. Hän ei enää voi kysyä: Mitä pitäisi tehdä? Ainoa jäljelle jäävä kysymys on: Kuinka jaksat elää?” http://narkissos-esseet.net/narkissos-esseet 

Vastaus edelliseen : osallistu itse päätöksentekoon ja teknotalouskratian muuttamiseksi hyväksi huomiseksi. Vastaus ei ole se yleisin reaktio eli järjetön rasismi. Tuhannet tuhlaavat elämänsä rasismin ruokkimiseen  (eli sodan kylvämiseen) koska muuten olisi tyhjää. 

M.S

Testaa kuinka paljon kuormitat Itämerta

https://dynamic.hs.fi/2017/itameri/?_ga=1.68432721.1739086235.1476561082 

Mielipidekirjoitukseni Kalevassa

Ruoka on kunnan ydintä

LÄHTEITÄ: 

OPM: Lehikoinen - Johdon seminaari 2016

http://www.sitra.fi/talous/kestava-talous-foorumi 

http://www.sitra.fi/sitra/sitran-toiminta 

http://ristoejpenttila.fi/2011/08/01/hollannin-malli/ 

SLL: Tiedotteet 2004 Hanski

https://wwf.fi/uhat/lajien-katoaminen