OULU ja IHIMISET

TERVEYDENHUOLLOSTA EI TINGITÄ

Hoitajat on saatava jaksamaan työssään.
  • Sote -uudistukset lähtevät kunnista
  • Epidemiamaailmassa tervesalan osaajia tarvitaan päättäjiksi. Kriisitilanteessa punnitaan mitkä asiat ovat oikeasti tärkeitä osata. Sote -uudistukset lähtevät kunnista, ei Arkadianmäeltä.
    Eiköhän päätetä että Oulussa pystyvä, luova ja motivoitunut ihminen on yhteisön kantava voima ja sen edellytys on terveys – ammatista riippumatta. Nyt hoitoalan ammattilaisista otetaan liikaa irti ja liian monella tulevat työssä jaksamisen rajat vastaan. Hoitajat ja lääkärit vaihtavat työpaikkaa tiuhaan löytääkseen työpaikan jossa jaksaa. Se tuskin on kenenkään etu. Tähän asiaan tarvitaan sote -uudistusta, ei palvelujen pakkokeskittämiseen ja lumesäästöihin. Ylikuormituksesta johtuvat sairaslomat täytyy saada pois hoitoalalta. Myös siksi hoitoalan ammattilaisia tarvitaan päättäjinä.
    Julkisen talouden menoista Sote on merkittävä. Julkinen talous taas syyllistetään siitä että nykyisen, finanssitalouteen pohjautuvan, huteran talousjärjestelmän talouskasvun luonnolliset rajat ovat tulossa vastaan vanhoissa teollisuusvaltioissa, varsinkin Euroopassa. Terveyserot eri sosioekonomisissa asemassa olevien väestöryhmien välillä Suomessa länsimaiden suurin. Silti me hyväksymme sen ja etsimme säästöjä Sote -kuluista.

    JOKAISELLA EROLAPSELLA PITÄISI OLLA OIKEUS MOLEMPIIN VANHEMPIIN

  • Noin 30000 lasta kokee Suomessa vuosittain vanhempiensa eron.
  • Tutkimusten mukaan jopa 2/3 näistä lapsista menettää yhteytensä toiseen vanhempaan joko kokonaan tai osittain. Yleensä isän. Hollannissa tehdyssä tutkimuksessa todettiin esimerkiksi, että 20 % vanhempien avioeron kokeneista lapsista ei ollut lainkaan yhteydessä kodista pois muuttaneeseen vanhempaan. Oulussa se tarkoittaa n. 250 lasta vuosittain. Huoltoriitojen on nähty periytyvän.
    Nykyisen lain tulkinnanvaraisuus lapsen edusta ei ennaltaehkäise huoltoriitoja ja maksaa yhteiskunnalle paljon. Huoltoriitoja päätyy oikeuteen vuodessa noin 2500. Jos lain, sosiaalitoimen ja oikeuslaitoksen lähtökohta olisi todellinen yhdenvertaisuus ja tavoite tasavertainen vanhemmuus, huoltoriitoja käsiteltäisiin vain pieni osa nykyisestä. Tämä säästäisi yhteiskunnan varoja miljoonia vuodessa ja säästäisi inhimillisiä resursseja rakentavaan toimintaan.
    Vanhemman huoltokiusaaminen ja erityisesti lapsen vieraannuttaminen ovat henkistä kaltoinkohtelua ja koko ajan yleistyvä, yhteiskunnallinen ilmiö johon ei tällä hetkellä juurikaan puututa. Olen vuosia vetänyt Isät lasten asialla ry:n Erovanhempien vertaistukiryhmiä ja toiminut Oulun ILA Oulun puheenjohtajana. Olen ollut Ylen Politiikkaradiossa haastateltavana aiheesta ja dokumentissa neuvonut lapsensa menettänyttä isää. http://areena.yle.fi/1-1888276

    Sosiaalityöntekijät esittävät oikeusasteille näkemyksensä siitä mikä on lapsen etu; silti eivät usein tunne käsitettä vieraannuttaminen eivätkä näe huoltokiusaamista.
    Tuomariliiton puheenjohtaja sanoi ettei vieraannuttamisesta ole tieteellistä näyttöä…Tutkimuksia on paljon, kotimaisia ja ulkomaisia.
    Viranomaiset on laitettava uudelleen koulun penkille ja lainsäädäntö saatava 2000 -luvulle.

  • ILA on järjestöedustajana mukana useissa asiaa koskevissa lainsäädännön kehittämishankkeissa.
  • Järjestömme tekee myös työtä saadakseen läpi hallitusohjelmatavoitteensa:

    1. Lapsen oikeus tuntea ja ylläpitää suhdetta molempiin vanhempiin on turvattava
    2. Huoltoriidan ja huoltokiusaamisen syntyminen ja eskaloituminen on ennaltaehkäistävä
    3. Erovanhempien yhdenvertaisuutta rikkovat käytännöt ja lait on korjattava
    4. Oikeuskäytännössä käytettävää lapsen edun käsitettä on selkeytettävä
    5. Lapsi on suojattava henkiseltä väkivallalta, jota kutsutaan vanhemmasta vieraannuttamiseksi

    Ole mukana tekemässä tästä ja jokaisen lapsen lapsuudesta totta.

    Isät lasten asialla - ILA
    Lapsen vieraannuttaminen toisesta vanhemmasta erotilanteessa

    MAASEUTU ON SUOMEN SUURIN RIKKAUS

    Omavaraisuuteen on pyrittävä; myös kaupungissa
  • Suurin osa Oulua on maaseutua ja maatilat elättävät kaupungit.
  • Lähes miljoona suomalaista miettii vakavasti maallemuuttoa ja yrittäjistäkin lähes kolmasosa. Yli 40 % haluaisi asua maalla. Ihmiset asuvat maalla myös koska voivat siellä hyvin mm. luonnonympäristön ja kylätaajamien yhteisöllisyyden takia. Todella moni tekee etätyötä luonnon helmassa ja palaa kaupunkiin, jos korona hellittää.

  • Oulu on pettänyt lupaukset siitä kuinka tasapuolisesti Suur-Oulua kehitetään kuntaliitosten jälkeen
  • Esimerkiksi kyläkouluista, terveyskeskuksista, ja muista kuntakeskukseen itsestäänselvyytenä ennen kuuluviin palveluihin joutuvat kaupungin reuna-alueet Oulun kaupungin kanssa tappelemaan koko ajan. Palveluiden keskittämisen taloudelliset hyödyt ovat hyvin kyseenalaisia ja onko katkeruudella hintaa? Kaupunki on luopunut paikoin tienpidosta ja tievalaistuksen maksamisestakin. Ei ihme että moni syrjäytyy kun mieli apeutuu. No korona kuitenkin tarttuu onnesi enimmäkseen ihmistihentymissä

  • Haja-asutusalueiden taajamat jätettiin ränsistymään.
  • Kuntaliitoksen jälkeen Ouluun liitetyistä vietiin mm uimarantojen kunnossapito ja melkein kaikki kalasatamat jätettiin raunioitumaan. Vastuun mm. vesiensuojelusta, ympäristönhoidosta ja virkistyskäytön rakenteiden ylläpidosta Oulu on saanut monin paikoin siirrettyä asukasyhdistyksille. Asukasyhdistykset yrittävät raivata risukoita, kunnostaa rantoja ja muita paikkoja sekä tehdä vesiensuojeluhankkeita. Mihin menevät kunnossapitoa varten kerätyt kunnallisverorahat? Miksi kylillä joudutaan keräämään kolehteja toimenpiteisiin, jotka ovat viranomaisvastuulla. Kuten vesiensuojelu.
    Ympäristöministeriössä on 10 milj € elvytysrahaa kuntien lähivirkistysalueiden kunnostamiseen ja kehittämiseen. Valtuustossa minä hoidan siitä potista leijonanosan Ouluun.

    Ympäristöministeriö - Valtiolta 10 miljoonaa ulkoilubuumiin

  • Ruoan kotimaisuus on harhaa
  • Meillä ei ole ensimmäistäkään tuotetta ilman tuontia. Pääosa ruoantuotannosta perustuu tuontilannoitteisiin, mutta jos söisimme luomua, lannoitus voisi perustua ravinnekiertoon. Ruontuotanto ja -teollisuus tuottavat yhtä paljon kasvihuonekaasuja kuin liikenne ja ovat vesistö pilaamisen pääsyy. Tehomaatalous käyttää myös valtavasti luonnonvaroja ja energiaa. Ruokaväärennökset ovat Italian Mafialle tuottoisempi bisnes kuin huumekauppa. Fiksut ihmiset haluavat tietää mitä syövät ja kuinka se on valmistettu ja missä, ruokaketjun tulisi olla mahdollisimman lyhyt.. Ruuan vähittäiskauppa on huippubuisness Kartelli-Suomessa ja tuottajien leipä on kapea
    Tässä joitain syitä siihen miksi ravinnon suhteen omavaraisuuteen pyrkivien ihmisten määrä kasvaa kiihtyvää vauhtia. Ihmiset myös ostavat paljon ruokaa suoraan tuottajilta esim. Rekon avulla. Itse tehty ruoka on todella monen unelma. Siinä vasta mahtava unelma! Eipä tarvitse maksaa kuntoilusta ja ruokalasku pienenee samalla. Kun omalla pihalla kasvaa yli 40 ruokakasvilajia, kuten Eeva-Stiina Snellmanin ja Paula Hartmanin 1,6 hehtaarin pientilalla Perttelissä, ei kaupassa tarvitse usein käydä.
    Meille maalla asuvilla maata on, mutta kaupungissa asuville Oulun kaupungin täytyy jatkossa panostaa kaupunkiviljelyn edistämiseen eikä tuhota palstaviljelmiään kuten Hietasaaressa. Kerrostalon katolla ja parvekkeellakin voi viljellä. Kun tulee todellinen kriisiaika, oma kellari on arvokkaampi kuin mikään sijoitussalkku.
    ”Oikea ruoka kasvatetaan kestävin luomumenetelmin, lähellä, rakkaudella. Kaupunkiviljely on osa ruuantuotannon muutoksen trendiä, hajautettuun ja vähemmän öljyriippuvaiseen suuntaan. Tulevaisuuden kaupungit vihertävät kattopuutarhoineen, hedelmäpuubulevardeineen ja marjapensaspuistoineen. Vuonna 2030 joka talon pihalla on yhteisöllinen laariviljelmä. Kaupunkiviljelijä kasvattaa mangoldia parvekkeella, perunoita sisäpihalla ja lapsia, jotka tietävät, mistä ruoka oikeasti tulee. Tule mukaan tekemään kaupungeista keitaita!”

    YLE - Ruoan kotimaisuus on harhaa
    Turun Sanomat - lähes kaikki ruoka omasta pihasta
    Kaupunkiviljelijän aloittelijan ABC
    Maa- ja metsätalousministeriö - Ruoka 2030 selonteko