OULUSTA HINKU-KUNTA

MYÖS VESIENSUOJELU KUNTOON

  • Ruokateollisuus on suurin teollisuudenala.
  • Ekokatastrofi todennäköisesti romahduttaa maapallon ruuantuotannon, jos kasvihuoneilmiötä ei nyt pysäytetä. Viljelymaista arvioidaan katoavan puolet 2050 mennessä. Eläin- ja kasvikunnassa on nyt kuudes sukupuuttoaalto. Lisäksi vedet ja maaperät saastuvat. Ulkomaiset kaivosyhtiöt tyhjentävät pajatson ja jättävät saasteet. Metsät ja suot hupenevat. Syypää on ihmisen mukavuudenhalu ja turhamaisuus – todellisuuden kieltäminen. Suuri osa ekokriisiin johtavista päätöksistä tehdään kunnissa. Kunnat tekevät hankintoja 27 mrd € arvosta vuosittain. Kunnat ovat avainasemassa. Sinä olet.

  • Mitä voimme tehdä?.
  • Fossiilisista polttoaineista luopuminen, energian säästö ja -tehokkuus, kestävien uusiutuvien energiamuotojen käyttö, metsäkadon pysäyttäminen, vesiensuojelu, luonnollisten hiilinielujen kasvattaminen sekä ilmastokestävä ruoantuotanto ja -kulutus; kaikki ilman roskaamista ja myrkkyjä. Elää yksikertaisemmin, kohtuudella; samalla henkisesti paljon rikkaammin, toivossa – luonnonvarojen määrään perustuvassa talousjärjestelmässä, jossa ei ole kuplia eikä pyri eriarvoistumiseen kuten nyt. Miksi pienentäisin päästöjäni, kun kiinalaiset ja intialaiset saastuttavat kuitenkin? Esimerkiksi siksi että EU:n Co2 päästöt ovat 3 415 000 ja Intian 2 342 000 tuhatta tonnia.

OULUSTA ON TEHTÄVÄ HINKU-KUNTA

  • Hinku -malli on kunnalle/kaupungille selkeä toimintamalli kuinka se saa kiinteät kulunsa hallintaan ja jättää luonnonvaroja seuraavillekin sukupolville.
  • Hinku-verkosto syntyi Suomen ympäristökeskuksen vetämässä Kohti hiilineutraalia kuntaa -hankkeessa 2008. Se kokoaa yhteen kunnianhimoisiin päästövähennyksiin sitoutuneet kunnat, ilmastoystävällisiä tuotteita ja palveluita tarjoavat yritykset sekä energia- ja ilmastoalan asiantuntijat. Hinku-verkostossa on myös maakuntia.

  • Tavoitteena 80 % päästövähennys vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta.
  • Mukaantulo edellyttää tiettyjen Hinku-kriteerien täyttymistä. Hinku on hyvin todennäköisesti tehokkain tapa torjua ekokatastrofia. Siitä on näyttönä mm. Ii:n saama EU:n energia- ja ilmastopalkinto. Kisassa Ii:n kannoille tulivat Pariisi, Torino ja Tallinna. Miksi Oulu ei kisaa, vaan tuhlaa rahansa? Ii saavutti 60 % päästövähennyksen vertailuvuonna 2017 (mittausvuodet 2007-2017). Muutos päästöissä per asukas oli -64%, hiilidioksidipäästöjen ollessa keskimäärin 3,3 tCO2e/ asukas. Iin kunnan talous on riippuvainen Hinkun kautta saatavista säästöistä; se tuskin olisi itsenäinen kunta ilman Hinku -mallia.

    ”Ii vähentää hiilidioksidipäästöjä, kierrättämään ja välttämään jätteiden syntyä sekä käyttämään yhteisiä resursseja maapallon kantokyvyn rajoissa. Taloudellisten säästöjen lisäksi energia- ja ilmastotyöllä monipuolistetaan aluetaloutta ja edistetään asukkaiden ja vierailijoiden hyvinvointia.”

  • Oulun ympäristöohjelma 2026 on pelkkää sanahelinää Hinkuun verrattuna.
  • Oulu on Iihin verrattuna selkärangaton ja sokea kunta, Oulu ei satsaa tulevaisuuteen. Se ei halua olla esim. energiaomavarainen, vaan haluaa säästää mm. koulutuksesta ja terveydenhuollosta. Tämän ajattelun on muututtava.

  • Mitä Oulu hyötyisi Hinku -kriteerien täyttämisestä?.
  • Rahat riittäisivät palvelujen tuottamiseen, kun luonnonvarojen tuhlaus lopetetaan. Hyvin simppeliä. Nuoriso saisi tulevaisuudenuskonsa.

    Viime kunnallisvaalien alla nostin asiaa esiin mm. mielipidepalstalla ja vaalitenteissä. Päättäjiltä sain vastuksen: Oulu on liian iso paikka Hinku -kunnaksi ja Toppilan voimala estää liittymästä Hinku -verkostoon. Suomessa asuu nyt 2 151 100 ihmistä Hinku -kunnissa. Asia on hallitusohjelmassa. Kunnissa semmoisia kyliä, kun Vantaa, Turku, Tampere, Seinäjoki, Raahe, Porvoo, Pori, Nokia, Joensuu, Lahti, Hyvinkää jne. On viisi Hinku -maakuntaa. Oululla on liian vähän rahaa jäädäkseen pois Hinku -verkostosta.

    Helsingin Sankarimäen koululle tehtiin oma hybridivoimala 2014. Milloin Oulu investoi tulevaisuuteen ja haluaa säästää menoissa?

    Hiilineutraali Suomi
    Ii - Kestävä arki
    Energialoikka - Ii
    Sakarinmäen koulun hybridivoimala
    YLE - Miksi pienentäisin päästöjäni, kun kiinalaiset ja intialaiset kuitenkin saastuttavat?

    TOPPILAAN HYBRIDIVOIMALA; TURVE KUULUU SUOHON

  • Toppilan voimalan muuttamisesta uusiutuvilla toimivaksi on tehty päätös.
  • On liian helppo siirtyä uusiutuviin lisäämällä puujakeen määrää Toppilan kattiloissa ja Laanilassa Oulun Biovoimalassa. Se on vain väliaikainen, vanhakantainen ratkaisu ja vapauttaa valtavan määrän hiiltä eli mennään ojasta allikkoon. Polttopuuta ei ole saatavilla tarpeeksi korvaamaan turvetta kokonaan.

  • Hybridivoimala jossa on megaluokan maalämpöpumppu/geovaimala, aurinkovoimala, tuulivoimala sekä bio/maakaasulla toimiva kaasuyksikkö sekä varavoimaksi hakevoimala,
  • on kestävää/resurssiviisasta taloutta ja investointi suomalaiseen osaamiseen. Helenillä on maailman suurin maalämpöpumppu, ST1 geovoimassa maailman ykkönen, Wärtsilä näyttää maailmalle mallia hybridivoimalateknologiassa mm Neitsytsaarilla.

  • Tässä on perustelut sille, miksi turpeennostosta on luovuttava
  • ” Jos suosta poistetaan turve, kestää kymmenen tuhatta vuotta, ennen kuin sama määrä hiiltä on saatu sidotuksi suohon. On myös väitetty 300 vuoden riittävän, mutta siinä taidetaan mitata väärää asiaa: kauanko kestää, että suossa on sama määrä hiiltä kuin siinä oli unohtaen, että vaikka suota ei olisi poltettu, se olisi jatkanut hiilen nielemistä ja siinä olisi 300 vuoden päästä enemmän hiiltä sidottuna kuin nyt.” Melkein kaikki Suomen hiili on tupeessa, yli 2/3 Suomen maaperän hiilivarastoista on turpeessa. Verrattuna puuston kokonaisbiomassaan, turpeen hiilivarastot ovat yli 6 kertaa suuremmat. Hiili ilmakehässä taas aiheuttaa kasvihuoneilmiön. Jos turpeesta jatkossa tehdään esim. taloja, se on perusteltua turpeenkäyttöä.

    Ostologistiikka - Helsingin Energialle (HELEN) maailman suurin lämpöpumppu
    ST1 - Geolämpö
    Wärtsilä - Hybridivoimala Neitsytsaarille
    Suomen hiilinielu
    Soininvaara - Turpeesta ei saa uusiutuvaa
    GTK - suot hiilinieluina ja lähteinä

    KIIMINKIJOKI ON PALAUTETTAVA LOHIJOEKSI

    Merikoskeen tehdään luonnonmukainen ohitusuoma.
  • Puolen vuosisadan aikana olemme tuhonneet 90 prosenttia Suomen lohikannoista.
  • Kiiminkijoki on erityislailla suojeltu; turvesoilla ja metsäojilla, lannalla sekä kuivatuksilla pilattu, entinen lohijoki – entinen Perämeren helmi. Uusien turvesoiden ympäristövaikutusten arviointeja joen tilaan viranomaiset ovat viime vuosina tilanneet konsulttitoimistoilta. Raporttien mukaan uusi turvetuotanto ei vaaranna Kiiminkijoen ekologista tila, pitää vain aiemmin aiheutettua rehevöitymistä yllä. Todella lohduttavaa. Turvesoiden vesiensuojelu toimii niin että tulvavesi tyhjentää laskeutusaltaat. Tästä yhdistykset ovat moneen kertaan ilmoittaneet Ely -keskukseen.

    Kiiminkijoen varrella on asukas -ja vesiensuojeluyhdistyksiä jotka hankerahalla yrittävät mm. poistaa paksuja turvepatjoja koskien niskoilta ja saada sivu-uomien virtaamaa takaisin sekä saada valuma-alueelle toimivia laskutusaltaita/pintavalutuskenttiä suorina kanavoina kaivettujen ojien tilalle. Oulun kaupunki ei tee juuri mitään. Ei liioin valtio. Alueen vesiensuojelu ja ympäristönhoito jää yhdistysten niskoille. Myös maa- ja metsätalouden vesiensuojelussa mennään siinä missä rima on matalin. Joki kuuluu tieteellisiksi tutkimuskohteiksi varattujen vesistöjen joukkoon kansainvälisessä Project aqua 2013 -ohjelmaan. Tutkimus ei yksin tuo elävää jokea takaisin. Tarvitaan tekoja. Mitä Oulujoen - Iijoen vesienhoitoalueelle ohjausryhmä on saanut aikaan? Joen suojelusta kiitos Matti Ahteelle, maamme historian ainoalle tomeralle ympäristöministerille.

  • Mieti jos kalaturistit eivät menikään Tenolle vaan tulisivat Kiiminkijoelle
  • Kiiminkijokisuu ja sen kosket avaisivat Oululle aivan uuden ulottuvuuden Merelliseen Ouluun. Joki mahdollistaisi hyvin työllistävän konseptin matkailu – ja luontopalveluihin – olisi Oulun käyntikortti. Nyt se on viemäri.

  • Merikoski ohitusuomaksi ja Oulujokisuistoon melontakeskus
  • Merikosken nykyinen kalatie toimii joinain vuosina. Yleensä ei. Virtaama on harvoin oikea. Kalatie ei ole millään tavalla luonnollinen tapa vaelluskalan nousulle, eivätkä ne pääse takaisin mereen. SLL käynnistää Vapauta virrat -kampanjan. Se tuo ratkaisuja, joilla vesivoimaloiden vangitsemia virtoja voidaan vapauttaa ilman että vesivoimasähköstä tarvitsee juuri luopua. Merkityksettömät minivoimalat voidaan pääosin purkaa ja suuriin voimaloihin tulee rakentaa luonnolliset ohitusuomat. Suunnitellut toimenpiteet pienentävät Suomen vuoden sähköntuotantoa vain 1–2 prosenttia. Sen sinä saat säästettyä omassa käytössäsi. Luonnonuomassa kala nousee voimalaitoksen ohi ja voi päästä takaisin mereen. Luonnonmukainen ohitusuoma toimii lisääntymis- ja poikasalueena.

    Luonnonuoma tuo myös Oulun keskustan tuntumaan koskimelonnan – mahdollistaa harjoittelun ja kilpailutoiminnan. Eikö se ole sitä Oulua jota me haluamme? Oletko käynyt Taivalkosken melontakeskuksessa? Oulujokisuistoon kuuluisi luonto- ja melontakeskus.

    Kiiminkijoen turvetuotannon vesistövaikutukset
    Luonnonsuojelutalueet - Kiiminkijoki
    Lohijokitiimi
    Suomen luonnonsuojeluliitto aloittaa kampanjan jokiluonnon vapauttamiseksi
    Huono kalatie on rahan haaskausta

    KALANSYÖNTI ON TÄRKEÄ TAPA PELASTAA ITÄMERI

    Ostetaan paikallista kalaa tai kalastetaan itse.
  • Maailman kymmenestä suurimmasta kuolleesta merenpohja-alueesta seitsemän sijaitsee Itämerellä. Rehevöityminen on Itämeren suurin ongelma.
  • Oulun kaupungin ruokapalvelut voi ostaa lähikalaa ja lähellä tuotettua ruokaa, mieluiten luomua. Julkinen ruoanhankinta on avainasemassa ekokatastrofin torjumisessa ja ruokavaliomme muuttumisessa. Lähi- ja luomuruoan edistäminen on ollut jo kauan monissa strategioissa mm. Ruokapoliittisessa selonteossa vuoteen 2030, nyt se pitää saada käytäntöön. WWF:n mukaan ruoka muodostaa noin viidenneksen yksityisen kulutuksen ympäristövaikutuksista, yhtä paljon kuin liikenne.

  • Poistat Itämerestä helposti kilon sinilevää syömällä kilon kalaherkkuja
  • kuten haukea, silakkaa, särkeä, lahnaa ja muita kotimaisia kestävästi pyydettyjä luonnon kaloja. Jätevedenpuhdistamon läpi vesistöihin sinun päästämää fosforia pääsee 40 g vuodessa. Sen saat sidottua syömällä luonnonkalaa n. 8 kg.
    Grammamäärät voivat vaikuttaa pieniltä mutta gramma fosforia kasvattaa noin yhden kilogramman levää. Levät aiheuttavat happikadon ja samentumisen, lopulta merenpohjan kuoleman. Tällöin merenpohjaan sedimentoitunut fosfori liukenee ja veteen tulee myös sisäinen kuormitus. Itämeren vesi ei juuri vaihdu.
    Maa – ja metsätalous on suurin rehevöittäjä. Kannattaa miettiä ruokavaliotasi.

    IS - VIDEO - Kuollut Itämeren pohjan alue laajenee
    YLE -Nollaa Itämeri päästösi herkuttelemalla kalaa

    TURHA MAAN KUIVATTAMINEN POIS

    Kuivattaminen aiheuttaa valtavat päästöt.
  • Jos haluamme kirkkaat vedet takaisin, jätämme tarpeettomat kuivaukset pois
  • Rannikon happamissa sulfaattimaissa ojituksilla ja ojien perkauksilla lasketaan pohjavedenpintaa, minkä seurauksena maa kuivuu ja happi tunkeutuu maahan. Hapettuneen maan pH-arvo laskee ja samalla vapautuu useita metalleja. Päästöt aiheuttavat vahinkoa vesistöissä; mm. Kalimenjoen alueella vedenlaatua heikentää erityisesti liukoisen ja sakkautuneen raudan runsas esiintyminen, jonka seurauksena vesi on värjäytynyt ruskeaksi, näkyvyys heikentynyt ja uoman pohjat ovat paikoin liettyneet. Tätä lisäävät etenkin valuma-alueella tehtävät voimakkaat kuivatustoimenpiteet maa- ja metsätalouden, maa-aineksen oton ja rakennetun ympäristön tarpeisiin. Kuivatustoimenpiteet alentavat paikallista pohjaveden korkeutta ja muuttavat veden virtausreittejä.
    Paikalliset muistavat ajan kun Kalimenoja oli kirkas. Jos haluamme kirkkaat vedet takaisin, jätämme tarpeettomat kuivaukset pois ja suunnittelemme maankäytön luonnostaan kuivempiin paikkoihin.
    Pari vuotta sitten kaupunki kaivoi tarpeettomasti ison, suoran avo-ojan Pyykösjärveen ja sai pienen uutisen aikaiseksi. Tämänkaltaista typeryyttä ei tule enää sietää.

    Kalimenjoessa runsas rauta heikentää veden laatua